Kultamaihin kun jätkä jo kyllääntyi
Rumarillumarillumarei
Niin hän kuokkansa puolella hintaa myi
Rumarillumarillumarei
Rovaniemeltä läks niin ku herra hän ois
Jolta veskelihuolet on nuukasti pois
Sanoi rennosti: "Kulttuuri virkistää vois"
Rumarillumarillumarei
Tuli kulttuurimaille hän Helsinkiin
Rumarillumarillumarei
Lapikasta jo jätkä löi asfalttiin
Rumarillumarillumarei
Jätkän päältä kun helposti huomasi, juu
Että paksu on massi ja auki sen suu
Moni tyttö jo haasteli: "Var så god"
Rumarillumarillumarei
Jätkä kintaalla friiduille viittas vaan
Rumarillumarillumarei
Minä mieltynyt nyt olen sinfoniaan
Rumarillumarillumarei
Rahan maksoi ja änkesi konserttiin
Siellä tauottiin, kuorsas ja päättyi se niin
Että kulttuurin kermasta kuorittiin
Rumarillumarillumarei
Kiveen turha on iskeä hampaineen
Rumarillumarillumarei
Eikä korkki voi painua nesteeseen
Rumarillumarillumarei
Paha jätkän on taidetta ymmärtää
Kun on pihkainen varsi ja pahkainen pää
Jos ei kulttuuri tartu niin jäljelle jää
Rumarillumarillumarei
Niin se kulttuuri herroille jäädä sai
Rumarillumarillumarei
Kison kolkkeessa jätkä tai lauloi kai
Rumarillumarillumarei
Kultamailta kun kumppanit tiedustivat
"Miltä tuntui ne kulttuurit, sinfoniat?"
Jätkän vastaus yllätti kuuntelijat:
Rumarillumarillumarei
